Kokemuksia

Minä ja host-siskoni Miyu valloittamassa Shibuyaa

IFYE MATKA JAPANIIN

Lähetin hakemukseni syksyllä 2007 4H:n toimistoon ja keväällä minulle ilmoitettiin, että minut oli valittu mukaan kahden viikon mittaiseen perhevaihtoon Japaniin. Olen aina ollut kiinnostunut Aasian maista, mutta Japanin kulttuuriin on ollut helpointa tutustua sen suuren suosion vuoksi. Maan kulttuuri vaikutti niin erilaiselta Suomeen verrattuna ja sen ainutlaatuisuus lisäsi kiinnostustani. Halusin päästä tutustumaan japanilaisten arkielämään ja heidän tapoihinsa avartaen samalla maailmankuvaani kokemalla toisenlaista elämää täysin toisessa kulttuurissa.

Sain tietää isäntäperheeni muutamaa viikkoa ennen lähtöä ja minulle ilmoitettiin, että tulen asumaan Saitaman kaupungissa, joka sijaitsee noin 30 kilometriä Tokiosta pohjoiseen. Perheeseeni kuuluivat isä, äiti, sekä 6-, 7- ja 14-vuotiaat tyttäret. Perheeni isä teki töitä kellon ympäri, kun taas äiti pysyi päivät kotona hoitamassa taloutta tiskaten, pyykäten ja huolehtien lasten kouluun lähdöstä. Minulle selvisi, että suku ja perhe ovat erittäin yhtenäisiä Japanissa, ja tapasinkin äidin vanhemmat sekä lasten serkut. Paikalliset olivat todella kiinnostuneita Suomesta sekä 4H:n toiminnasta, ja suuri osa perheen tuttavista kuuluikin isäntäperheeni tavoin Hippo Clubiin, joka keskittyi kielten oppimiseen. Suomesta ennestään tuttua japanilaisille olivat Muumit sekä Joulupukki. Japanilainen ruoka oli erittäin terveellistä, herkullista ja halpaa, sillä täyden aterian sai ravintolassa alle viidellä eurolla.

Isäntäperheeni järjesti minulle monenlaista tekemistä ja sainkin käydä muun muassa japanilaisessa kylpylässä, vierailla paikallisella yläasteella kolmen päivän ajan, sovittaa yukataa, osallistua oikeaan teeseremoniaan, mutta ennen kaikkea elää jokapäiväistä arkea japanilaisittain. Pääsin kokemaan myös elämän suurkaupungissa Tokiossa ja tutustumaan nuorison suosimaan kauppa-alueeseen Shibuyaan. Lounasaikaan Tokion keskusta muuttui mustavalkoiseksi, sillä tuhannet liikemiehet lähtivät tauoilleen valkoisine paitoineen ja mustine housuineen sekä salkkuineen. Tokiossa vierailimme myös Suomen suurlähetystössä muiden vaihtareiden kanssa.

Näiden kahden viikon aikana näin ja koin asioita, jotka eivät koskaan voisi aueta samalla tavalla pelkällä lomamatkalla. Aika meni erittäin nopeasti mutta sain ikimuistoisia kokemuksia, joista riittää kerrottavaa moniksi vuosiksi eteenpäin. Opin, että Japanissa ihmiset kunnioittavat ja arvostavat toisiaan, eikä stereotypiat japanilaisten kohteliaisuudesta ole yhtään liioiteltua. ’Kiitos’ ja ’anteeksi’ saivat uuden merkityksen, ja kumartelu tarttui. Ihastuin paikallisiin ihmisiin, sillä japanilaisten lojaalisuus ja empaattisuus oli uskomattoman hieno kokea. Vierailuni Japanissa ei varmasti jäänyt ainoaksi kerraksi, ja toivottavasti seuraavalla kerralla voin viipyä hieman pidempään.

Riikka Ritola, Ristijärvi